Poromerkeistä vol. 2

Töissä ollessa poromerkit ovat tärkeä tunniste porossa -näin poroyrittäjät voivat seurata porojensa eloa ja kulkua palkisen alueella tunnistaen oman  ns. elonsa. Usein poroyrittäjällä on tieto- tai tuntoporoja, jotka myös on helppo nopeasti tunnistaa useiden satojenkin porojen seasta merkkinsä ja ominaispiirteidensä avulla. Tällaisia ovat esimerkiksi kilpaporot. Töissä ollessa on tapana seurata kenen poroja missäkin liikkuu ja minkä kokoisia parttioita tai tokkia missäkin päin palkista on. Poronomistajat tietävät erittäin hyvin porojensa tilanteen ympäri vuotisen jatkuvan seurannan ansioista. Mikäli esimerkiksi porot on jostain syystä heikossa kunnossa metsässä tai pedot ovat tappaneet poroja, tulee siitä yleensä nopeasti tieto omistajalleen.

Vast´ikään syntynyt vasa tutkailee uteliaasti honteloilla
 jaloillaan maailmaa vaatimen pysytellessä lähellä
huolehtimassa vasastaan.

Keväällä ja kesällä yrittäjät seuraavat oman porokarjansa vasomisen onnistumista. Vasominen alkaa vapun tienoilta ja kestää noin juhannukselle - tällöin vaatimille pyritään takaamaan vasomisrauha  ja poroyrittäjät välttävät turhaa liikkumista metsässä. Kesällä vasanmerkityksessä vasat merkitään emänsä merkkiin, sillä ne seuraavat ensimmäisen vuoden ajan emäänsä. Näin porot kohdentuvat oikeille omistajilleen. Syksyllä porot erotellaan merkkien perusteella. Poronomistajat päättävät mitä tekevät poroille: jättävätkö eloon vai myyvätkö lihaksi. Poronhoidossa on pääasiassa kyse liiketoiminnallisesti lihantuotannosta, joskin alalla on myös merkittävää toimintaa matkailun puolella. 

Poromerkit ovat yleensä katsomaan harjaantuneelle hyvin selkeitä tunnistaa. Mikäli merkki on epäselvä, tilanne ratkeaa yleensä nopeasti vuoropuhelulla asianosaisten kesken. Paikalle kutsutaan poroisäntä omistajan oikeellisuuden varmistamiseksi ja todistajaksi tai ainakin hänelle mainitaan asiasta. On hyvin yleistä, että erotuksessa poroisäntää huudetaan tietyn poron luo ja porukalla tunnustellaan korvat läpi jotta omistajasta saadaan varmuus. Joskus on kuitenkin tilanteita, että poronomistaja jää epäselväksi tai poro onkin vieropalkisen poroja. Tällöin reagoidaan tilanteen mukaan, esimerkiksi vasa voidaan jättää väliaikaisesti merkittömäksi myöhempää merkintää varten, syksyllä ”ylivuotiset” peuravasat myydään palkisen piikkiin tai vieropalkisen edustaja huolehtii heidän palkisen porot merkkiin erotuksissa ja oman palkisen puolelle. Joskus poro voi mennä myös väärään merkkiin. Tällöin asiasta ilmoitetaan poroisännälle ja poronomistajat sopivat keskenään korvauksesta, joka useimmiten on vastaavanlaisen poron antaminen tilalle (esim. vasa vasasta).

Arjessa merkit näkyvät moninaisesti. Monet poronomistajat käyttävät merkkiään allekirjoituksen tavoin (esimerkiksi tavaroidensa merkitsemiseksi, autiotupien ja kämppien vieraskirjoissa kirjoittaessaan) ja oma merkki on usein nähtävillä myös erilaisissa koruissa (kravattipidikkeet, kaula- ja korvakorut, riskut, vyöt jne.).

Peuravasa (eli korvamerkitön vasa) nauttimassa kesäkuussa tuoreesta heinästä Kairijoen läheisyydessä sijaitsevalla alimmaisella vasaojalla. Vaadin huolehtii, että vasa siirtyy ja pysyy mukana parhaimmille ruokapaikoille.